2013/06/10

Unohdettu

Mä en oottanu tätä. En tätä tunnetta.
Alussa olin innoissani Kokkolaan muutosta. Mutta nyt, ei, vihaan tätä. Mulla ei oo täällä enää ketään. Kaikki kaverit on muualla, ei oo ketää kenen kans viettää ees vähä aikaa päivästä. Eikä kesätöitä, mikä tekee kaikesta kauheempaa. "Nauti nyt kesälomasta!" - ei siitä voi nauttia mitenkään yksin. Ei oo ollu näi yksinäistä oloa pitkään pitkääään aikaan. Ajatus siitä et oon nykyään ypöyksin täällä masentaa mua hirveesti.. ihan niinku sillai et vajoon oikeesti pohjalle. Vihaan yksinäistä oloa.
Mut on unohettu. Kaikki on unohtanu mut. Ja sen huomaa niin selvästi, monesta eri asiasta.
Onhan se aika säälittävää että mä istun yksin huoneessani säälimässä itteeni siitä ettei mul oo enää kavereit. Pakko kai se nyt on myöntää.
En tiiä mitä mun pitäis tehä tai mihin mennä.
Tahon muuttaa takasin Jeppikseen omaan kämppään.. mut siihen on reilut 2,5 kuukautta.. miten mä kestän. En mitenkää..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti